Tekstit

Sukupuolten ja seksuaalisuuden sekamelska

Kuva
On aika pistää ajatukseni tästä ihan käsittämättömiin äärimmäisyyksiin venyneestä sukupuolien ja seksuaalisen suuntautumisen keskustelusta tikun nokkaan kuin Chilillä ja sulatejuustolla kyllästetty Wilhelm leirinuotiolla. En ole tätä aihetta varsinaisesti vältellyt, mutta olen aiheesta niin hämilläni, etten ole tiennyt miten esittää julkisesti kysymyksiä ilman, että menetän ystäväni, tuttavani, työni ja mahdollisuuteni normaaliin elämään, sillä konservatiivisen tai ainakin yksinkertaisen mielipiteen kertominen tästä aiheesta on sama, kuin laittaisit "I support Nato" - paidan Duuman vierailulle... Poliittinen itsemurha. Aion sen silti nyt tehdä ja toivon ymmärrystä teiltä, jotka ovat täysin eri mieltä kanssani 💖. Aloitetaan sillä, että esitän teille muutamia termejä ja niiden selityksiä. Kaikki ovat suoria lainuksia SETA:n sivuilta.  Biseksuaalisuus.  Biseksuaali eli biseksuaalinen henkilö kokee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa sekä samaa että eri sukupuolta olev

Suomen juhlapyhät: Pääsiäinen

Kuva
Pääsiäinen, tuo ainakin alunperin kristillinen juhla-aika, jossa juhlitaan surusta ja ilosta. Sana pääsiäinen tulee kuulemma Mikael Agricolan kynästä ja tarkoittaa paastosta "pääsemistä". Tavallaan siis useat suomalaiset juhlivat pääsiäisenä oikein, eli syövät ja juovat. Näin ollen paastosta on päästetty irti kuin punahehkuisesta harjateräksestä. Mutta millainen on suomalainen pääsiäinen ja onko meillä vielä jotain syvään uurrettuja perinteitä, jotka toistuvat vuodesta toiseen, vai muuttaako tämäkin uskonnollinen juhla olomuotoaan Transformerin tavoin ajan raksuttaessa kohti vääjäämätöntä eli maailmanloppua? Pääsiäisiä on itseasiassa kunnioitettavat, ja myös oudot, neljä kappaletta: Juutalaisten pääsiäinen, tähtitieteellinen pääsiäinen, Gregoriaaninen pääsiäinen sekä Juliaaninen pääsiäinen. En lähde näitä avaamaan sen enempää, sillä itselleni noilla on yhtä suuri merkitys kuin Pomokairassa metsästäjän käsistä syntyneen nuotion vaikutus globaaliin ilmastonmuutokseen, eli nolla

Lisääntymisen paine

Kuva
Mikä on elämän tarkoitus? Siinä on niin klassinen kysymys, että se on saanut jopa tragikoomisia piirteitä vuosien saatossa, mitä erinäisimmissä yhtälöissä. Olen törmännyt mm. seuraaviin elämäntarkoituksen määritelmiin: "Elämän tarkoitus on elää." "Elämän tarkoitus on nauttia." Elämän tarkoitus on tuottaa mielihyvää itselle ja muille." "Elämän tarkoitus on juhlia." jne. Mikään näistä ei ole sen enempää oikea kuin vääräkään, mutta uskallan sanoa lähes faktapohjalta, että elollisten elämän muotojen elämän tarkoitus on jatkaa sukua eli lisääntyä. Tämä pohjautuu täysin biologisiin faktoihin, joista käy väistämättä ilmi, että kaikki eloperäiset olennot pyrkivät jatkamaan sukuaan tavalla tai toisella. Kasvit tuottavat siemeniä, joista kasvaa uusia kasveja. Kalat, nisäkkäät, linnut, hyönteiset ja matelijat elävät löytääkseen mahdollisuuden lisääntyä. Näin ollen myös ihmisten elämän tarkoitusta ohjaavat nämä biologiset vietit tehdä jälkikasvua maailmaan. Nyky-

Oikeudet vai velvollisuudet

Kuva
Äänioikeus, jokamiehenoikeus... anteeksi jokaisenoikeus sekä vaikka oikeus vapauteen ovat elementtejä joita tulee arvostaa, sillä joillekin ne ovat yhtä kaukainen haave kuin euron illat. Velvollisuuksiakin meille suomalaiselle onneksi on määritelty, kuten lain noudattamisvelvollisuus, lapsista huolehtimisen velvollisuus ja vaikka oppivelvollisuus. Silti Harmaalle miehelle herää kysymys, että ovatko oikeudet kirineet velvollisuudet kiinni kierroksella, jolloin syntyy tekemätön kansa tai ainakin kansa, joka ei ole valmis tekemään tarpeeksi yhteisen hyvän puolesta. Haluan nyt korostaa kuin Paavo M. Petäjä aikoinaan etten puhu perusihmisoikeuksista vaan oikeuksista mm. erilaisiin korvauksiin tekemättömyydestä ja sitä kautta mahdollisien velvollisuuksien puutteesta. Annetaan siis saumurin tehdä työnsä ja avataan tämä teipillä, tikeillä ja Eri Keeperillä kiinni oleva sekasortoa täynnä oleva oikeuksien ja velvollisuuksien säkki Harmaan miehen mielipiteiden riepoteltavaksi.  Tällä hetkellä vel

Presidenttipeliä

Kuva
Enpä olisi uskonut vuosia sitten, että presidentinvaalit kiinnostavat minua kuin raato kettua. Toki myönnettävä se on, että iän karttuessa elämästä katoaa innostus ja testosteroni, joiden puutteet täyttää arkiset huolet sekä keski-ikäisyyttä kohti zombin lailla vaeltavan tuttavapiirin eturauhasten liikakasvu, avioerot ja muut vallan sykähdyttävät aiheet, joten ei se politiikka tähän tuo sen enempää lisäväriä tai ihmetystäkään. Presidentinvaalit on päässyt niin sanottuun finaali vaiheeseen ja nyt onkin aika tehdä päätöksiä mihin meinaa äänioikeutensa tuhlata. Harmaa mies antaa ilmaisen ja täysin subjektiivisen analyysin ehdokkaista, jolloin valinta on varmasti helppo tehdä tämän viiltävän ja "100% faktuaalisen" vertailun pohjalta 🤓. Polarisaatio eli rahvaammin ilmaistuna vastakkainasettelu on tässäkin etusijalla nykyajan trendin mukaan, joten puretaan ehdokkaiden Stubb ja Haavisto ominaisuudet paloihin mahdollisimman paljon kärjistäen, jotta erot saadaan esille kuin povipommi

Nakuilu on taitolaji, vai onko?

Kuva
Nakkena pyöriminen on kohtuullisen suomalaista. Ei ole ainakaan ennen tuottanut ihan ylitsepääsemättömiä traumoja nähdä ihmisvartaloita luonnollisessa tilassaan, enkä usko että Harmaalle miehelle siitä koituu jatkossakaan päänvaivaa, ainakaan siinä mittakaavassa mitä esimerkiksi virtsakivet voivat tuottaa. Onko alastomuudesta tullut enemmän vai vähemmän tabu nykymaailmassa, jossa halutaan asettaa kaikki samalle lähtöviivalle (ainakin teoriassa), mutta kuitenkin jatkuvassa mielipidekirnussa pyörii varsinkin naisten nännit, miesten sukukalleudet ja muiden kohdalla varmaan molemmat tai ainakin kaikki. Harmaa mies avaa hieman havaintojaan kulttuurin muutoksesta, koskien alastomuutta ja miksi joku alastomuus on toista hyväksyttävämpää. Onko kyseessä ns. toisten oikeus eli poljetaanko tässä(kin) asiassa (ajanmukaista trendiä mukaillen) vain tiettyjä ryhmiä, vai onko kyseessä modernisoitunut ajatus siitä, mikä luokitellaan räävittömäksi kuin Amy Schumerin komiikka ja mikä pumpulisen hyväksytt

Pilkkijä - uuden ajan sankari

Kuva
Elä sielussasi tämä hetki... Lämpötila miinus 16  celciuksen asteikolla. Ihoa hivelevä koillistuuli 11m/s, joka kyydittää tikarilta tuntuvia lumipiikkejä suoraan kylmettyneille poskillesi. Kevyesti kohmettuneet sormesi räpeltävät punaisia pahoilaisia mikroskooppisen pieneen mormuskan koukkuun. Selkäsi alkaa puutua ja kylmyys tulla läpi kuudesta kerrastosta huolimatta, koska pakkanen ja tuuli on raiskannut sinua avoimella jäällä jo yli kaksi tuntia. Saaliiksi 0,0kg kalaa, mutta kaksi aika todennäköistä tärppiä. Silti mielesi on zen ja aiot tehdä paluun jäälle heti kun vain tilaisuus sen sallii. Tätä on pilkkiminen parhaimmillaan ja pahimmillaan. Harmaa mies haluaa kannustaa kaikkia pilkkimään ja antaa ihan ilmaisia vinkkejä onnistuneeseen pilkkireissuun. 1. Varustaudu. "Pelimies ostaa ensin mailat ja opettelee vasta sitten pelaamaan." on vanha foininkialainen sananlasku, joka sopii pilkkihommiin kuin afroamerikkalainen 100m olympiafinaaliin. Hanki itsellesi tärkeimmät tavarat,

Länsimaalainen kupla ja lähdekritiikki

Kuva
  Onneksi meillä on maailman ainoa totuuden mukainen informaatio tarjolla. Vai onko? Ylen uutiset ovat absoluuttinen totuus eikä sitä sovi kyseenalaistaa. Vai voiko? Myönnän, että ainakin minä uskoin kaiken kun Arvi Lind täräytti uutiset ilmoille ilman huumoria, selkä suorassa ja selkeällä Suomen kielellä, kuin oregonilainen lapsi joka silmät kiiluen luulee, että Suomen Korvatunturilta kotoisin oleva, Cola-juoman väreihin markkinointisyistä pukeutunut parrakas paksukainen sujahtaa savupiipusta survomaan sukat täyteen lahjoja ja lopulta karauttaa lentävillä poroilla taivaalle. Kannattaako uskoa kaikkea mitä tuuteista nykyään pusketaan? Onko tilanne se että kaikkialla muualla on valeuutisia, mutta meillä Härmässä ei? Olisiko jossain määrin järkevää ottaa huomioon median omat sorkkaeläimet ojassa ja tutkia asioita myös itsenäisesti, ennen kuin alkaa jakamaan uutisia totuuksina? Harmaa mies on nyt hieman huolissaan suomalaisten lähdekritiikin puutteesta. Kun meidän "ainoan oikean"

Suomen pyöristetyt kulmat

Kuva
Onko Suomi maailman joviaalisin maa oikeasti vai onko tässä kyseessä klassinen "joka toiselle kumartaa, joka toiselle pyllistää" -efekti? Miksi meidän pitää olla ensimmäisiä kaikessa, miettimättä seuraamuksia? Voiko realiteetit huomioimalla luoda ilmapiiriä, jossa vastakkainasettelu ei kärjisty? Harmaa mies ymmärtää että Sveitsinä oleminen on täysin luonnollista ja monessa asiassa jopa suotavaa ainakin yksityishenkilön kohdalla, mutta realismia ei mielestäni ole pakko unohtaa. Minusta on alkanut tuntua siltä, että Suomi on kuin 5-vuotias hieman erityislaatuinen lapsi, jota vedetään perässä kuin Tanhupallon karvamatoa. Olisiko aika ottaa parhaat kärjet mukaan keskusteluiden lisäksi myös toimintaan, eikä jatkaa taistelua "hyvikset vs. pahikset" ilman kriittistä silmäilyä muunkin kuin persilmän kautta? Lauhkeana lampaana tunnettu Suomi on enää varjo entisestä hyvinvointivaltiosta, jossa kaikilla oli mahdollisuus ja myös velvollisuus osallistua yhteisen hyvän puolesta v

Kesäpessimistin sääntökirja

Kuva
Kesäpessimismi on maailmalla täysin tuntematon termi, mutta suomalaisille se on kuin S-Mersun hierovat penkit; vakiovaruste. Harmaa mies pyrkii aina nauttimaan kesän tuomista iloista, vaikka myöntääkin että tämä edellä mainittu viheliäisen synkkä ominaisuus valtaakin mielen aina juhannuksen jälkeen kuin karavaanarit kesäisen nelostien. Mistä se johtuu, että me härmäläiset julistamme viikkoa ennen juhannusta, että "niin se päivä kohta lyhenee" ja "ens kuussa enää alle 5 kuukautta jouluun". Eikö meidän nimenomaan pitäisi nauttia tästä silmääkin nopeammasta vähälumisesta ajanjaksosta, eikä kastella henkisiä villasukkia etukäteen, loskan jo kolkuttaessa ovella 😁? Jos mikään muu ei auta kesäpessimismiin, niin tässä muutamia muistettavia ilonaiheita. 1. Uudet potut. Rakkaat länsinaapurimme toimittavat meille noita ihania tärkkelyspalleroita yleensä toukokuussa ja kotimaastamme hyvänä kesänä niitä tupsahtaa kesäkuussa. Mikä onkaan sen parempaa kuin nuo vetiset, ohutkuoris