Leveä hymy, punakka sekä turvotuksesta rypytön naama, hauskat aurinkolasit, voimakkaasti kasvanut libido ja yleinen huolettomuus arjen murheista ovat ominaisia tunnusmerkkejä, joilla voit tunnistaa yhden mielenkiintoisen nisäkäslajin Suomen kesästä. Tämä homo sapiensin alalaji parveutuu pitkin suvea laajasti ympäri Suomen, jättäen jälkeensä tallottuja leirintäalueita, käytettyjä kondomeja ja käsinkosketeltavan krapulamorkkiksen ilmapiirin. Otollisia paikkoja bongata tämä kiehtova luontokappale ovat mm. Seinäjoki, Turku, Himos, Helsinki, Oulu ja vaikkapa Kuopio, joissa tapahtuu pitkin kesää ja se antaa mitä otollisimmat olosuhteet tämän kummajaisen parveutumiselle. Osa ihmisistä omaa geenin, jonka avulla he kuoriutuvat talvella parkkiintuneesta nahkaastaan pythonin tavoin ja sieltä paljastuu ihan uusi rotu, Homo festimus maximus eli kansankielellä festarielukka.Mikäli haluat tarkkailla näitä vekkuleita kaksijalkaisia niin huomioi, että yleinen käytös festarielukalla on täysin sattumanvaraista, mutta muutamia perustyyppejä on pystytty vuosien saatossa tunnistamaan.
Panostajat: Nämä lajin edustajat liikkuvat yleensä pareina tai pienissä
ryhmissä. He ovat verhoilleet itsensä toistensa kaltaisesti ja yleensä tähän kokonaisuuteen liittyy vahvasti joko voimakkaat värit, samankaltaiset hatut tai vaikka vaatekankaan puute. Koirailla hihaton paita, olkaimellinen farkkuhaalari tai Boratista tuttu uima-asu ovat usein tämä pukeutujien yleisiä suosikkeja. Naaraat taas suosivat hameita, maihareita ja suuria hattuja, eivätkä myöskään kankaan vähyys ja värit ole mitenkään epätyypillistä käytöstä. Yleisesti panostajat ovat miettineet kokonaisuudet hyvin tarkkaan ja vaihtoehtoja eri säätyypeille löytyy. Myös tiimi-nimet ovat yleisiä panostajien keskuudessa ja heitä on usein helppo bongata keskustelemassa keskenään vaatetuksesta tai sen puutteesta.Kaasuttajat: Nämä lajityypilliset yksilöt eivät
suinkaan päästele ulosteen vierestä purkautuvaa voimakkaalle tuoksuvaa kaasua, vaan kaasuttavat koko tilaisuuden 110% teholla ilman minkäänlaista kontrollia. Helpoiten heidät tunnistaa aamuisin, jolloin heidän vankkumaton into festareihin nostaa tunnelmaa kuin henkinen viagra. Nämä yksilöt eivät malta odottaa porttien aukeamista, vaan suuntaavat puistoihin tai ravintoloiden terasseille heti herätessään, ettei hän menetä kovin paljoa aikaa nauttia tunnelmasta. He myös kertovat tästä suorituksesta seuraavalla viikolla työkavereilleen. Itse tapahtumassa ei paineta myöskään jarrua vaan kaasua. Kaikki mahdolliset esiintyjät katsotaan, kaikki mahdolliset juomat juodaan ja kaikki mahdolliset uudet tuttavuudet otetaan vastaan. Tämä tyyppi on yleisesti innokkain parittelemaan toisen elukan kanssa. Nämä lajinedustajat ovat muutenkin nopeita liikkeissään, mutta äänekkyytensä vuoksi heidät on kohtuullisen helppo tunnistaa.Ökyilijät: Festarieläimiä löytyy kaikista
yhteiskuntaluokista, joskin yleisen hintatason exponentiaalinen nousu on mahdollistanut ylempien luokkien voimakkaan kasvun parveutumispaikoilla. Mikäli haluat tarkkailla eri luokkien yksilöitä, sinun kannattaa kohdistaa katseesi erillisten katosten tai katsomoiden suuntaan, joiden ympärillä kuhisee festarieläinten ylempää luokkaa. Paras tunnusmerkki on kaulassa kangasnauhan varassa roikkuva A6 kokoinen lappu, jossa lukee suurin kirjaimin VIP. On tyypillistä käytöstä, jos lajin yksilöt pitävät tätä passia kaulassa 24/7 heti ensimmäisen festaripäivän aamusta aina sunnuntai aamuyön grillijonoon saakka. Tämä status-symboli on festarielukan silmin tapa erottautua joukosta ja ilmaista varallisuus, jolloin mahdollinen parittelukumppani kiinnostuisi herkemmin. Täytyy kuitenkin muistaa, että pariutuminen on hyvin satunnaista, eikä tutkimuksista huolimatta ole pystytty todentamaan millä kriteereillä elukat festariromanssinsa valitsevat.
Päästä irti sisäinen bajamaja nautiskelija ja anna kontrollin kadota, edes yhden festarin ajaksi.
Terveisin Harmaa mies
