Oikeudet vai velvollisuudet

Äänioikeus, jokamiehenoikeus... anteeksi jokaisenoikeus sekä vaikka oikeus vapauteen ovat elementtejä joita tulee arvostaa, sillä joillekin ne ovat yhtä kaukainen haave kuin euron illat. Velvollisuuksiakin meille suomalaiselle onneksi on määritelty, kuten lain noudattamisvelvollisuus, lapsista huolehtimisen velvollisuus ja vaikka oppivelvollisuus. Silti Harmaalle miehelle herää kysymys, että ovatko oikeudet kirineet velvollisuudet kiinni kierroksella, jolloin syntyy tekemätön kansa tai ainakin kansa, joka ei ole valmis tekemään tarpeeksi yhteisen hyvän puolesta. Haluan nyt korostaa kuin Paavo M. Petäjä aikoinaan etten puhu perusihmisoikeuksista vaan oikeuksista mm. erilaisiin korvauksiin tekemättömyydestä ja sitä kautta mahdollisien velvollisuuksien puutteesta. Annetaan siis saumurin tehdä työnsä ja avataan tämä teipillä, tikeillä ja Eri Keeperillä kiinni oleva sekasortoa täynnä oleva oikeuksien ja velvollisuuksien säkki Harmaan miehen mielipiteiden riepoteltavaksi. 

Tällä hetkellä velloo valtava eripura ay-liikkeiden ja istuvan hallituksen erimielisyyksistä tuloverotuksen sekä työntekijöiden muiden etuuksien/oikeuksien yllä. On selvää ettei kukaan haluaisi antaa omistaan, mutta joskus on vain pakko. Tai tavallaan pakko ei ole, mutta yhteisen hyvän eteen on valtaväestöllä joskus kannettava omakin kortensa kekoon, eikä aina olla kuin se kuuluisa vastarannan kiiski, joka on valmis hiihtämään mökille ettei naapuri mökkiläinen pääse ajamaan valmiiksi aurattua uraa. Tällä hetkellä työntekijöillä on huomattavasti paremmat oltavat isossa kuvassa kuin työnantajilla, joskin olen sitä mieltä että palkkojen tulisi nousta, mutta myös osasta "oikeuksista" tulisi luopua ja siirtyä enemmän paikalliseen sopimiseen. Ja tästä mielipiteestä on nyt niin monella pyörähtänyt ruuvi tiukalle, joten avaan hieman ajatuksiani konkretian muodossa. Ensinnäkin maassamme vallitsee ay-liikkeiden vetämä vanhoillinen toimintamalli meille suurilla aloilla, joka vaatisi ravistelua...ja huolella. Kuuluisa paperiliitto esimerkiksi pitää kiinni kynsin hampain mm. saunalisästä, joka on ollut jokseenkin perusteltu ennen, mutta täysin perustelematon nykypäivänä. Kolmivuorotyö on jokatapauksessa kyseessä paperimiehillä ja esimerkiksi ahtaajilla, joten onko tuo ylimääräinen palkanosa enää kuinka tärkeä? VR maksaa tolppiin kiipeämisestä lisää, vaikka olettaa saattaa että se saattaa kuulua joillakin ihan työnkuvaan 😊. Alko maksaa ruuhkalisää työntekijöille pyhiä edeltävistä päivistä, koska työntekijöillä saattaa olla kiire 🤣. Ei ravintola-alallakaan makseta perjantaista ja lauantaista ruuhkalisää vaikka niin sitä kiirettä ymmärtääkseni tuppaa olemaan. Näitä työehtosopimuksiin liitettyjä ylellisyyksiä löytyy pilvin pimein, joista suurin osa on täysin perusteltuja, mutta vaikka mistä kuolleesta kulmasta näitä tiirailee, on selvää että osa liitoista on vaan vanhempia ja sitä myötä "parempia" kuin toiset. Ahtaaja tienaa vuodessa 50-70 000, joka on mielestäni hyvä palkka. Hoitajat tekevät myös kolmivuorotyötä, mutta palkat jäävät 35-45 000 euroon vuodessa. Herää väistämättä kysymys siitä, onko olemassa yli- vai alipalkattuja aloja. Jos tämän hetken sote-keissiä tarkastelee, niin on selvää kuin piispan puhallus, että julkisen terveydenhuollon varat menevät väärään osoitteeseen. Tätä asiaa voisi vatvoa useiden ammattien kohdalla, mutta Jutilaa lainatakseni "mennään eteenpäin".

Uskomattomalta tuntuu myös se, että sairaslomien määrä nousee vuosittain hurjaa tahtia. Jos olisin viisas niin kertoisin miksi näin on, mutta juntti kun olen, tyydyn vain spekuloimaan asialla. Onko mahdollista, että nykyihminen on vain tehty siitä kuuluisasta sokerista, eli pieninkin oletus kivusta, pakkasella nenän päähän tullut tippa tai kevyt aamuväsymys rauhoittavasta iltaviinistä huolimatta tulkitaan selkeäksi työkyvyttömyydeksi? Omalla ilmoituksella saadaan useissa työpaikoissa olla poissa, koska koko kansan polvilleen pakottanut "kantavirus" jätti jälkeensä toimintamalleja, jotka entisestään vaikeuttavat työnantajien asemaa. Vai onko lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin syynä se, että länsimainen lääketiede ei mahda luonnolle mitään ja kaikkeen ei vain ole lääkettä? Vai voisiko tämä lääketiede olla jopa syy lisääntyneisiin sairastapauksiin 🤔...tiedä häntä. Joka tapauksessa tilanne on karannut niin villiin laukkaan, että Kyra Kyrklundillakin olisi suitseissa matkustajan rooli. 

Taannoin perussuomalaisten nuori kansanedustaja nousi kymmnentuhatpäisen lakkoilevan (ja/tai joutilaana olevan) kansan eteen ja sanoin, ettei hommat parane Suomessa sillä, että jätetään asiat tekemättä. Suorasanaista kommenttia tulee arvostaa. Tullaanko tässä nyt tähän ydinkysymykseen, että pitäisikö ihmisiä  velvoittaa myös tekemään jotain suhteessa oikeuksiin? Voisiko työtöntä (tietyt seikat huomioiden tietysti) velvoittaa tai edes antaa hänelle mahdollisuus tehdä yhteistä hyvää, vaikka auttamalla vanhusta käymään kaupassa tai käydä leikittämässä lapsia päiväkodissa muutaman tunnin kuukaudessa? Tai vaihtoehtoisesti voisi nauttia ulkoilmasta ja keräillä vaikka roskia puistosta. Nämäkin työt tehdään tällä hetkellä verorahoilla, joita samat joutilaat nostavat kotonaan, muiden paiskiessa töitä. Luulenpa että ainakin jokunen ihminen auttaisi mieluummin "Irma-mummoa" askareissa, kuin täyttelisi lappuja rahaa saadakseen. 

Kokeeko vielä kuinka moni Suomen kansalainen velvollisuutta olla osa tuottavaa yhteiskuntaa, vai onko kulttuuri menossa siihen, että vain ne käyvät töissä, jotka haluavat pelkästään tienata? Ennen se oli selviytymisen takuu olla palkansaaja tai yrittäjä, kun taas nykyään työskentely kokemani mukaan tunnetaan enemmänkin asiana, jota voi tehdä jos on tylsää. Nyky-yhteiskunta omasta näkemyksestäni suorastaan syöttää lapaan ajatuksen, jossa sinun ei ole pakko käydä töissä, vaan lappuja oikein ahkerasti täyttämällä voit viettää "työaikasi" kotosalla ja nauttia muuten vapaista. Tämä kannustinloukuksikin kutsuttu malli on syöpä meidän kiertotalouteen perustuvalle hyvinvointiyhteiskunnalle, joten Harmaan miehen näkemys on se, että tätä on muutettava. Lakon takia syntynyt mielenosoitus oli hitti myös niiden keskuudessa, jotka näitä yhteiskunnallisia tukia nauttivat päätyönään eli sekin sotii ideologiaani vastaan. On täysin aiheellista osoittaa mieltään, mutta osallistumisoikeus pitäisi olla vain palkansaajilla, jotka kokevat joutuneensa vääryyden uhriksi. Olisi yhtä hippokraattista osallistua ilmasto mielenosoitukseen ja tilata "kertakäyttövaatteita" kuukausittain tai käyttää akkuteknologiaa sisältäviä kulkuneuvoja, sillä toinen näistä tuhoaa luontoa äärimmäisellä teholla ja toinen teoista työllistää Afrikan lapset hengenvaarallisiin kaivoksiin. Voitte ihan itse miettiä onko yhtälö yhtään ristiriitainen tai oikea.

Niputettuna tämä vallitseva kiista on jopa absurdi ja tähän pitäisi saada järki käteen yhtä tiukasti kuin kieli traktorin kauhaan paukkupakkasilla. Mistä meidän katajainen ja ennen niin työteliäs kansa löytäisi jälleen motivaation lapioida samaa ojaa ja olla osana tuottavaa yhteiskuntaa, eikä pelkästään motiivia löytämään entisestään helpompia tulonlähteitä valtion tai työnantajan kirstusta. Pelätäänkö tässä sitä että joutuisikin tekemään työnsä eli velvollisuutensa hyvin? Olen aiemminkin pohtinut, että eikö yksilöillä olisi järkevämpää käyttää energiansa tuottavaan työhön ja lunastaa paikkansa yhteisössämme, kuin yrittää ajaa tilanne siihen että kaikki olemme siinä samassa veneessä, joka porskuttaa kaasu pohjassa ilman näköpiirissä olevaa tankkausasemaa. Mennään siis edelleen töihin, kierrätetään rahaa (sen mitä pystyy) tai/ja tehdään jotain muuta hyödyllistä yhteiskunnan hyväksi ♥️. 

Tämä kaikki vaatisi pidempääkin ruotimista, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että työnantajilla on todella suuri kynnys palkata vakituisia työntekijöitä, koska työtä ei voi velvoittaa tekemään hyvin, jolloin työntekijä on suhteettoman kallis kaikkine sairaslomapäivineen ja muine etuuksineen joista ei voida sopia paikallisesti ilman, että joku liitto ei olisi langan päässä kyselemässä asian perään. Olisi kait yhteinen intressi palkita työntekijät paremmin ja kannustavammin sekä näin ollen saada tyytyväisiä ja pitkäikäisiä tekijöitä, eikä olla napit vastakkain sillä olettamuksella, että työntekijä on jumalolennosta seuraava, ylöspäin.

"Raha tulee kyllä seinästä, mutta se seinä rakennetaan rahalla, joka tulee toisten tekemistä töistä."

Terveisin Harmaa mies