Yhteydenpidon sietämätön vaikeus

 

Mikä siinä mahtaa olla, että monella meistä on vaikeuksia pitää yhteyttä ystäviin, kavereihin tai sukulaisiin? Osuuko poissa silmistä poissa mielestä -sanonta tähän yhtä tarkasti kuin Juha Hirvi osui aikanaan? Vai onko kyse liian monipäisistä tuttava-armeijoista tai kenties ohjelmointi on mennyt joidenkin osalta pieleen ja sieltä on unohtunut yhteydenpidon koodit? Vaikka harmaa mies olenkin, minulla on ystäviä, kavereita ja tuttuja kertynyt sievoinen määrä, joihin pidän omasta mielestäni aivan liian vähän yhteyttä. Onko se merkki välinpitämättömyydestä vai onko kuulumisien tiheä vaihtoväli tarpeellista? 

Omalla kohdallani kaveripiiri sijoittuu lähes joka kolkkaan Suomen niemeä, mutta myös rajojen ulkopuolelle, joten on sanomattakin selvää, etteivät itseäni karhuntaljan lailla lämmittävät live-kohtaamiset ole mahdollisia ainakaan 24/7 tyylisesti. Sitä suuremmalla syyllä tulisi pohtia, onko olemassa jokin määre aikavälille, kuinka usein tulee höpötellä lankoja eli nykyään ilmassa leijuvaa dataa pitkin? Onnekseni ainakaan toistaiseksi kukaan ei ole halunnut tai kokenut tarpeelliseksi kritisoida harvaa yhteydenpito frekvenssiä, vaan olemme aina tavattuamme jatkaneet jouhevasti samoilta askelmerkeiltä. Pidänkin tärkeämpänä yhteydenpidon sisältöä eli laatua kuin tiheyttä.

Taannoin meillä kävi vieraita, joista toinen osapuoli sattuu olemaan ns. paras ystäväni, jos näitä nyt edes voi järjestykseen laittaa ja jälleen tilanne oli kuin aina ennenkin, se vain toimii. Emme ole soitelleet, viestitelleet tai lähettäneet muitakaan savumerkkejä, mutta silti juttu luistaa omalla painollaan. Suurin ja kaunein esimerkki lienee kuitenkin se, ettei tarvitse aina sanoa mitään, vaan hiljaisuus tuntuu luonnolliselta, kuin mustikoiden syöminen korvessa tai snooker-legendan Ronnie O'Sullivanin pallojen käsittely pöydällä. Täytyy siis aina pitää mielessä (ja toivoa, että muutkin ajattelevat näin) ettei ole välttämättä tärkeintä olla ystävien suuntaan äänessä jatkuvasti, vaan antaa niiden hetkien ajan itsestään luonnollinen "minäsi" kaverille, ystävälle tai tuttavalle, jolloin voitte aidosti nauttia toistenne seurasta.

Minulla itselläni täytyy mainita, kuinka merkitykselliset 2 viikkoa tässä on ollut mitä tulee ihmisten tapaamisiin. Olen ollut siunattu kuin papin munat, sillä olen törmännyt useisiin tyyppeihin, joista osaa en ollut nähnyt tai edes kuullut heistä vuosiin (6-8v). Tapasin mm. vanhoja kollegoitani, sukulaisen ja tietysti ystäviä sekä tuttavia vuosien varsilta. Lähes kaikille muistin sanoa olevani iloinen että tavattiin, vaikka se kuulostaakin monen korvaan siltä ohi kiitävältä helinältä Mauri-myrskyssä. Tarkoitin sitä aidosti ja vaikka kaikille heistä ei kuulunutkaan stereotyyppisen hyvää, niin silti mieltäni lämmitti huomata, että hekin ilahtuivat nähdessään minut, tai ainakin osasivat näytellä sen yhtä vakuuttavasti kuin Hra Aaltola puhuu Ukrainan kriisistä.

Etsiessäni kuvaa tähän kirjoitukseen törmäsin kymmeniin juttuihin, jotka käsittelivät yksipuolista yhteydenpitoa ja samaan hengenvetoon yksipuolista ystävyyttä. Sain lähes paskahalvauksen luettuani muutamia, sillä tajusin, että jutuissa oli paljon tuttua. Onneksi palasin miettimään sitä, kuinka laadukkaita tapaamisia minulla ja ystävilläni on ollut viime vuosina. Se ei toki poista ongelmaa, että jutut on varmasti kirjoitettu aiheesta, eli yksipuolisia ystävyyksiä on toki olemassa ja voin vain kuvitella, kuinka ne nakertavat sielua hiirulaisen lailla. Toivon, ettei yksikään kaverini tai tuttavani ajattele minusta noin. Toivonkin, että jos joku kokisi noin hän sen uskaltaisi kertoa. 

Muistakaa siis vaalia ystävyyksiänne juuri niillä tavoin kuin koette itse sen parhaaksi. Minä jatkan yhteydenpidottomalla linjalla, mutta pyrin taistelemaan sitä vastaan jatkossakin muutamilla satunnaisilla soitoilla. Jos koet, että joku hyötyy tästäkin näkökulmasta niin jaa tämä ystävällesi, jolloin hän ehkä ymmärtää, ettet ole häntä unohtanut. 

"Ystävät ovat kuin ala-asteella ansaitut urheilumitalit, et näe niitä usein, mutta kun ne silmiesi eteen tupsahtavat, niistä tulee lämmin olo." 

Peace & Love

Terveisin Harmaa mies