Harmaan Miehen Värikkäät Ajatukset

  Nyt se on virallisesti alkanut! Pikku-Joulukausi 🥳🥳🍻🍻!! Kaupunkien pimeät ja märät kadut saavat kuorrutuksen iloisista juhlijoista sekä työpaikat saavat kivenkovan pintajännitteen mitä tänä vuonna juhlissa tapahtuu. Tämä perisuomalainen perinne on yksi parhaista tekosyistä nauttia elämästä ilman rajoja ja ennen kaikkea sillä saa anteeksi pienet ylilyönnit kuin öylätin imeskelyllä. Harmaa mies haluaakin valjastaa kaikki juhlijat pikku-joulujen käsikirjalla, josta löydät ohjeet täydelliseen suoritukseen. 1. Osallistu kaikkiin. Pikku-joulut jaetaan kahteen eri pääkategoriaan eli TYÖ-PJ ja VAPAA-AJAN PJ. Lisäksi alakategorioita ovat mm. Työpaikan omat PJ:t, yhteistyökumppanin PJ:t, Kaveri PJ:t, Harrastusporukan PJ:t, Kanta-asiakas PJ:t jne. Muista että jos saat kutsun pikkujouluihin niin mene! Mitä useamman pikkujoulun käyt, sitä paremmin osaat valmistautua aina seuraavaan. Lisäksi saat suomalaiseen small talkiin upean aiheen kertomalla kuinka monet juhlat sinulla on jo ollut ja mont

Meidän kodissa (niin kuin suurimmassa osassa muitakin suomalaisia koteja) tämä ledeillä toimiva ohut kodin elektroniikan piiriin kuuluva koje sijaitsee keskeisimmällä paikalla eli olohuoneessa, jossa se saa osakseen huomiota tuntikaupalla päivässä. Kuulun tuon kotiaparaatin suurkuluttajiin, vaikken sitä keskittyneesti katsokaan kuin murto-osan siitä ajasta jolloin se on päälle kytkettynä. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että näköradio on päällä silloin kun olen kotona ja hereillä eli vähintään 4-5h päivässä. Vkonloppuna se saattaa heijastella liikkuvaa kuvaa jopa 14-16h päivässä, joten väitän omaavani jonkun sortin kilisevät kannukset tähän aiheeseen. Muistan kuinka pienenä poikana oli vuoden kohokohta, kun meille haettiin lainaan VHS-nauhuri ja väritelevisio. Tämä siis toistettiin vanhempieni toimesta muutaman kerran ja nämä muistot ovat syöpyneet muistoihini kuin sunnuntaiaamuinen kusi puuterilumeen. Katsoin muumioituneena ja myös haltioituneena samoja Disneyn piirrettyjä, joissa Ak

Otetaan nyt sitten kuitenkin suurennuslasin alle tämä vellova keskustelu pääministeristämme sekä ministeriydestä yleisesti. Yritin tätä aihetta välttää, sillä on mielestäni kovinkin turha aihe varsinkin siitä näkökulmasta mistä sitä nyt lähestytään eli surkein perustein puolesta tai vastaan. Harmaalla miehellä on tähänkin vähemmän yllättäen näkemys ääripäiden välistä, joskin myös selkeä mielipide asioiden tolasta huomioimatta asianomaisten sukupuolta tai muuta statusta. Väistämättä tulee verrattua maamme johtajia aina edeltäjiinsä ja tietysti niihin mahdollisiin inhokkeihin tai suosikkeihin, joka sinänsä ei ole tietysti oikea tapa antaa neutraalia mahdollisuutta uudelle syvienkansanrivien keulakuvan hoitajalle. On kuitenkin käytännössä mahdotonta olla vertaamatta tämän profiilin ihmisiä, kuten on myös mahdotonta syödä munkkia nuolematta huuliaan.  Ihminen joka hakeutuu ministerin pestiin on toivottavasti A)  pätevä, fiksu ja looginen B) puhtaan taustan omaava C) taitaa hyvän ulosannin

Itsekäs on sana, jolla ihmiset kuvaavat monesti monia eri ihmisiä tai ihmistyyppejä. Ainakin omaan korvaan itsekkyys särähtää negatiivisena kuin vanhan ajan filmirulla. Mitä kaikkea itsekkyys pitää sisällään ja milloin itsekkyys onkin itserakkautta tai itseisarvoa? Voiko itsekkyys olla myös hyvästä ja ovatko kaikki itselle tehdyt teot itsekkäitä vai olisiko niissä yhtää sijaa myös laveammalle ajattelulle? Aiemmin lupasinkin ottaa tämän jossain kohtaa tapetille ja nyt Harmaa mies haluaa tarttua härkää sarvista ja painaella suorinta tietä alastomana orjantappura pensaaseen, vain päästäkseen sieltä hengissä pois. Helposti mielletään itsekkyyksi ihmiseksi henkilö joka valitsee aina itsellensä suotuisia vaihtoehtoja. "Se aina ajattelee vain itseään." Ymmärrän täysin, mutta onko tuollaisessa tavassa yhtään hipua fiksuutta? Jos sinulta kysytään ilman tietoa seuraamuksista, että syötkö kupillisen paskaa vai ramen-keittoa, niin kumman valitset? Uskon jopa, että Kurikassa asuva suomala

Johannes, Juhani, Jussi, Jani, Janne, Juha, Juhana, Juho ja Jukka ovat luonnollisesti erittäin topakoita suomalaisia nimiä, mutta he myös saivat nauttia 24.6.1954 saakka nimipäiviään lippu salkoon hilattuna Johannes Kastajan mukaan nimetyn Juhannuksen kunniaksi. Nykyään tämä 20.6 ja 26.6. väliseen aikaan osuva lauantai tunnetaan paremmin keskikesän ja yöttömän yön juhlana ainakin napapiirin pohjoisen puolen asukkaiden keskuudessa. Myöskin hedelmällisyyttä ylistetään tänä ajankohtana, joskin nämä kuuluisat "juhannuslapset" eivät enää näy tilastoissa historian mukaisesti. Tämäkin alun perin kirkollinen juhla on saanut kohtuullisen komean ja kostean kuorrutuksen vuosien saatossa, sillä suomalainen suuntaa tällöin mökille, juhannustansseihin tai nykyään vaikka festivaaleille juhlimaan! Harmaa mies haluaakin antaa kivenkovat vinkit, joilla juhannuksestasi tulee ikimuistoinen.  1. Muista stressata. On äärimmäisen tärkeää repiä stressiä siitä, mihin juhannuksena menee, kenen kanssa

"Mies nielaisi pullonpalautuskuitin"   "Netin superseksipommi uusissa kuvissa: Voiko nainen olla näin 101-prosenttisesti seksikäs!?"  " Apua mitä paljaiden peppujen sinfoniaa! Khloe ja ystävät esillä!" " Ex on the Beach: Tuuli ei muista, mitä tapahtui yöllä Nikin kanssa: "Kapula suussa ja tappi p***eessä” "Uusi apinarokko leviää jo Euroopassa" "Lääkäri veloitti amerikkalaisnaiselta vastaanotolla 40 dollaria itkemisestä." "Kurvibloggari Alice Infante: Aina kysytään ovatko ne aidot." "Päivi poseeraa lähes nakuna rannalla. Poistuuko kuvat?" "Seksi pommin salainen ase oli seksi - Putinia ympäröi nuorten naisten joukko, jossa sama kaava toistuu." "Lennettiinkö turmakone tahallaan kohti vuoren seinää?"  "Venäjän sota uhkaa koko..."  Ukrainalaiset sotilaat järkyttyneitä..." "Mega kurvikas sometähti..." "Superkuuma some-julkkis kertoo..."  "Putinilla epäil

Kellarin taimmaisen hyllyn päältä kellertynyt valkolakki päähän, pikkutakkia tai muuta fiksua niskaan sekä trendipöksyä kinttuihin ja sitten puuronsilmään eli kylille. Toisaalta hien, viinan sekä menneen kiiman hajuisiin, erilaisilla kangasmerkeillä koristeltuihin haalareihin verhoutuminen ajaa saman asian opiskelijoilla. Terassille ammutaan kelistä riippumatta ja rentoudutaan sekä iloitaan vaikka väkisin. Näin alkaa monien suomalaisten Wappu, tuo juhlista aattelisesti punaisin, mutta yhtälailla märkä kuin mikä tahansa juhlapyhä tai Tauskin lounas. Vappua pidetään perinteisesti työväen juhlana, mutta sillä on myös juhlittu kevään voittoa talvesta ja alkavaa satokautta. Kansainvälisesti merkitty juhlapäivä, joista me Suomessa otamme ilon irti meille sopivalla tavalla, räntäsateessa terassilla istumalla ja nauttimalla vuonna 1952 lanseerattua harmaata juomasekoitusta jäiden kera. Tämä saakin Harmaan miehen miettimään, olisiko syytä unohtaa nuo työväen perinteet tai kesän tulon juhlinnat

Aurinko, putsatut kuivat tiet ja pidentynyt päivä. Siinä takuuvarmat kevään merkit, joka tarkoittaa mm. terassikauden alkamista sima-suille, auringonpalvojille ensimmäisiä pikmenttiin vaikuttavia säteitä, himohiihtäjille pohjoisen reissua ja meille monille penkkiurheilun mitalisteille päättymätöntä juhlaa. Lauantaina 23.4. ratkotaan saumojen lailla lentopallon Suomen mestari miehissä ja naisten kenties jo paria päivää ennen. Valioliiga, Serie A, La Liga ja moni muu jalkapallon huippusarja tulee kliimaksiin ja sen jälkeen mitellään vielä mestareiden liigan viimeiset ottelut. Kotimainen kiekkosarja elää elämänsä kevättä, kun uudesti syntyneet turkulaiset vahvistuksineen kohtaavat kestomenestyjän kirvespaitoineen upouudessa Nokia Areenassa. Molempia joukkueita yhdistää myös alueille ominaiset murteet, joista toinen on vähemmän ärsyttävä ja toinen täysin epälooginen 😊. Rapakon takana astetta (tai kymmentä) kovemmat kumilätkätaiturit esittävät taidetta, josta ei voi saada tarpeekseen. Tähä

Olen kuunnellut podcastia Junasta Jääneet, jossa kaksi kevyesti kehityksen hammasrattaista pois luiskahtanutta pohjanmaalaista fiksua herrasmiestä pohtii, oliko ennen hyvin? Olen monista tuon podcastin ajatuksista samoilla linjoilla, joskaan en ole hirveästi itse miettinyt muita aiheita. Mutta nytpä iski mieleeni tällainen höyhenenkevyt ja harsomainen pieni kokonaisuus kuin työelämä ennen ja nyt. On selvää, että työkulttuuri on muuttunut, mutta epäselvää on se onko se muutos hyvästä, vaikka se onkin väistämätön kun verottajan kouran rutistus? Aihe herättää minussa valtavan tunteiden hyökyaallon, mutta yritän pitää naputteluni edes jossain määrin rationaalisena. Olen työskennellyt työllistämisen parissa enemmän ja vähemmän 11 vuotta ja uskonkin, että minulla on jonkin moista kompetenssia jaaritella ja raapia aihetta niin sivusta kuin päältäkin. Väistämättä tulee verrattua omia haparoivia ensiaskeliani työelämässä nykykulttuuriin, vaikka sama olisi verrata kampiakselin ja pesäpalloräpylä

  Mikä siinä mahtaa olla, että monella meistä on vaikeuksia pitää yhteyttä ystäviin, kavereihin tai sukulaisiin? Osuuko poissa silmistä poissa mielestä -sanonta tähän yhtä tarkasti kuin Juha Hirvi osui aikanaan? Vai onko kyse liian monipäisistä tuttava-armeijoista tai kenties ohjelmointi on mennyt joidenkin osalta pieleen ja sieltä on unohtunut yhteydenpidon koodit? Vaikka harmaa mies olenkin, minulla on ystäviä, kavereita ja tuttuja kertynyt sievoinen määrä, joihin pidän omasta mielestäni aivan liian vähän yhteyttä. Onko se merkki välinpitämättömyydestä vai onko kuulumisien tiheä vaihtoväli tarpeellista?  Omalla kohdallani kaveripiiri sijoittuu lähes joka kolkkaan Suomen niemeä, mutta myös rajojen ulkopuolelle, joten on sanomattakin selvää, etteivät itseäni karhuntaljan lailla lämmittävät live-kohtaamiset ole mahdollisia ainakaan 24/7 tyylisesti. Sitä suuremmalla syyllä tulisi pohtia, onko olemassa jokin määre aikavälille, kuinka usein tulee höpötellä lankoja eli nykyään ilmassa leiju

Harmaa, on ammattilaisten sana lonkerolle niin kuin on myös savivesi tai betoni. Vaikka olenkin Harmaa mies en varsinainen lonkeron suurkuluttaja tai fani ole, mutta olen työskennellyt ravintola-alan parissa ja nyt seurasin suurta empatiaa kokien kuinka tämä viheliäinen virus onnistui saamaan valtionjohtomme pauloihinsa mitä tuli ravintolatoiminnan rajoittamisiin. Tuntuu jotenkin siltä, että hallituksemme sai samat laput silmilleen kuin edesmenneellä ravikenttien supertähdellä Vieskerillä oli. Onneksi monet tästä selvisivät kuin ihmeen kaupalla, sillä tykkään myös itse käyttää kyseisiä palveluja ja tiedän niiden olevan mm. työpaikka kymmenille ja kymmenille tuhansille. Nyt olisikin aika miettiä kuinka omaa käytöstään voisi mahdollisesti parantaa tai muuttaa, jotta ravintolakulttuuri elpyisi mahdollisimman nopeasti. Muistutus nro 1. Tulee muistaa, että ravintoloissa, hotelleissa, tapahtumissa yms. työskentelevät ovat ihan oikeita ihmisiä, jotka ovat päättäneet kaikkien tuhansien alojen

  Ole radikaali, vie agendaasi höyryjunan lailla eteenpäin ja varmista ettei muut vaihtoehdot saa minkäänlaista mahdollisuutta näkyä, kuulua tai ainakaan saa ymmärrystä! Harmaan miehen näkemyksen ja kokemuksien mukaan tämä on nykypäivää. Monet liikkeet, aatteet ja jopa mielipiteet ovat saaneet ääriaatteiden kaltaisia piirteitä poliittisiin suuntautumisiin katsomatta. Onko suvaitsevaisuus muuttanut muotoaan, vai miksi ei ole enää oikein ajatella asioista omalla tavallaan? Alkuun myönnän, että suvaitsevaisuudessa en ole itsekkään vielä 10-levelillä, mutta uskallan jo myöntää, että ajattelen laveasti. Olen pähkinä punaisena pähkäillyt, että sovinko nykymaailman muotteihin, koska ajattelen monista asioista hyvin keskinkertaisesti ja omaan arvomaailmaani suhteutettuna realistisesti. En ymmärrä sen enempää planeettageologien astrobiologisista näkemyksistä kuin vaikka sukupuolineutraaliudestakaan, mutta sen ymmärrän että molemmat ovat olemassa syystä. Se, että onko nämä edellä mainitsemani as

Klo 5:53. Heräsin tömäkkään kurkkukipuun. Tuntuu hieman siltä, kuin pataljoonan verran hammaspeikkoja olisi käyttänyt kurkussa roikkuvaa killuketta nyrkkeilysäkkinä 12 erän ajan. Tämä turhake nielurisoineen on minulta joskus poistettukin, koska kärsin uniapneasta, josta olen ajoittaisesta kuorsauksesta huolimatta päässyt ainakin omasta mielestäni eroon. Tämä ei taas liity aiheeseen mitenkään, mutta nyt minulla on aikaa kirjoittaa 😊. Aloin pohtimaan, miksi elämässä täytyy olla draamaa? Onko se meidän sisäänrakennettu lisälaite, jottei elämämme vain olisi helppoa tai saippuasarjan käsikirjoittajan vinkkelistä jopa tylsää? Ja miten jotkut pystyvät kytkemään tämän lisälaitteen pois päältä, toisten keskittyessä hankkimaan siihen jopa viritysosia? Vaatiiko draamailu psyykkeeltä kuinka paljon ja miksi sitä tuntuu olevan toisilla enemmän kuin toisilla?  Draama itsessään puhekielessä koetaan hieman negatiiviseksi sanaksi, johtuen oletettavasti tuon valoa tuottavan ja yleensä olohuonetta korist

Kärpäset ovat alkaneet surraamaan, päivä pitenee kirjaimellisesti silmissä ja sadat tuhannet ah niin ihanat maskit paljastuvat lumen alta. Takuuvarma kevään merkki. Yksi kevään merkeistä on myös yleistyvä paniikki kesän aikataulusta, joista yleisimmät ovat kesälomat ja/tai kesän työkuviot. Jos kaikki hiljennymme yhtaikaa, voimme jopa kuulla tuon ainaisen sopertelun siitä, kuinka kollega saa aina paremmat loma-ajat, kelit ja varmaan vielä halvat lomamatkatkin, vaikka itse ollaan myös aina lomalla samoina aikoina.  Suomalainen pitää kirosanana itsekkyyttä, josta tulen vielä avaamaan myöhemmin sydäntäni. Tuntuu kuitenkin oudolta, että itsekkyyttä ei mitata missään nimessä kesälomien ajankohdan valinnoissa. Vaikuttaa järjestäen siltä, että suurelle osalle on oikeus ja jopa välttämätön velvollisuus olla lomalla silloin kun lapsetkin ovat tai milloin parhaat kelit tai oma loma-osakkeen käyttöaika on. Kiertävä lomakalenteri tuntuu myös olevan ihan saatanankeksintö, sillä aina kun "Minä&q